tiistai 14. helmikuuta 2012

" Sä alat vihdoin viimein käsittää..."

Jännittävää, alan pikku hiljaa olee ihan suht tyytyväinen omaan kroppaan! En ehkä haluukaan olla mikään tikkulaiha. Kiinteytymistä on tapahtunu, vaikka paino pysyykin paikallaan ja sitä paitsi tuun nykysi kylläsemmäks helpommin kuin ennen. Tärkeintä kaikista on, että oon oppinu hillitsemään ahmimista ja syön oikeesti terveellisesti! Herkkupv kerran viikossa ja muuten tiukalla ruokavaliolla. Toimii! Mut en siis tietenkä oo lopettamassa laihduttamista, oli vaan ihanaa oivaltaa ettei inhoo itteensä niin paljoa enää =) Tää oivallus on ollu paras ystävänpäivälahja ikinä! Ja se, että oon pysyny oksentamisesta & laksoista kuivilla jo jonkin aikaa =))

Kaunis, rietas, onnellinen (Kaija Koo)

Sä oot kerran jo nähnyt miten tää maailma romahtaa / ja silti jostakin tuhkan seasta noussut ylös taas / sä oot kerran jo luullut ettet tuu koskaan toipumaan / ja silti siinä sä kaikkien mukana huudat kovempaa

Niin mä voin luvata / et aina lopulta sä selviit mistä vaan / ja ihan todella / ei ole rajoja nyt kun tanssitaan

Sä alat vihdoin viimein käsittää / ettet sä tarvii lupaa keneltäkään / oot liian kaunis häpeemään / etkä voi yhtään mitään menettää / joten anna mennä / joten anna mennä / kaunis rietas onnellinen / kaunis rietas onnellinen

Sä oot kerran jo hiljaa elänyt niin kuin pyydetään / ja tosi hienosti jaksoit sitäkin roolia esittää

Mut älä unohda / että nyt lopultakin on sun vuoro taas
ja mä voin luvata / ettei se satuta kun kaiken pudottaa

Sä alat vihdoin viimein käsittää / ettet sä tarvii lupaa keneltäkään / oot liian kaunis häpeemään / etkä voi yhtään mitään menettää / joten anna mennä / joten anna mennä / kaunis rietas onnellinen / kaunis rietas onnellinen

Oot liian kaunis häpeemään / etkä voi yhtään mitään menettää / joten anna mennä / joten anna mennä / sä alat vihdoin viimein käsittää / ettet sä tarvii lupaa keneltäkään / oot liian kaunis häpeemään / etkä voi yhtään mitään menettää / joten anna mennä / joten anna mennä / kaunis rietas onnellinen / kaunis rietas onnellinen / kaunis rietas onnellinen / kaunis rietas onnellinen


Lähettänyt klo

2 kommenttia:

  1. maama16. helmikuuta 2012 klo 9.03

    Hieno oivallus, tuli hymy huulille tällaista lukiessa. :) Olet ilmiselvästi pyrkimässä terveyteen ja jaksavaan energiseen kroppaan, joka toimii sinun eduksesi. Ajatuksistasi välittyy kuitenkin kuin pieniä ja lieviä vivahteita äärimmäisyyspersoonan puolelle, joten pidä pintasi ja ole tarkkana! 6 vuotisen anoreksian läpikäyneenä voin sanoa, että sille sairaalle puoleelle ajautuminen on vain hiuksenhienon päätöksen päässä, sellaisen rajan takana, jonka ylittäminen onnistuu silmät kiinni huomaamatta muun elämän ohella. Sitä huomaa olevansa syömishäiriön jan pohjalla vasta siinä vaiheessa, kun takaisin kapuaminen onkin jo suurten haasteiden paikka ja niskan päälle on vierinyt sammalmätäs js toinenkin. Ole siis tarkkana ette luisu sille puolelle, siellä ei ole elämää. I was there.

    Jos haluat, tule lukemaan minun ja ystäväni perustamaa syömishäiriövastaista, paranemismyönteistä blogia, jonka tarkoitus on kannustaa meistä itse kutakin kohti tervettä, hyväksyvää ja armollisempaa elämää.

    Blogi löytyy täältä: http://lifeyouareworthit.blogspot.com/

    Mukavaa helmikuun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
  2. Dreamer16. helmikuuta 2012 klo 10.54

    Kiitos varoittavista sanoistasi! Päämääräni tosiaan on terveys ja treenattu, urheilullinen kroppa. Sain jo kokea viime vuoden puolella useita kuukausia elämää, johon kuului lähes päivittäinen oksentaminen, pakkomielteinen liikkuminen, laksat ja se, että ajatukset ei pyöriny minkään muun kuin kaloreiden ympärillä. Itkin lähes päivittäin, kärsin kovista vatsakivuista ja nälästä. Ei kiitos enää paluuta tollaseen, sain hyvän opetuksen...

    Kiitos, mukavaa kevättä sinullekin ja toivottavasti et enää joudu kohtaamaan anoreksiaa!

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)