Viikko 31
Paino: 59,0 kg
Vyötärö: 70 cm
Viikon aikana tapahtunut muutos: -1,0 kg
Kokonaispudotus: - 8,0 kg
Ihan mahtavaa, kilon pudotus ! Ja ensimmäinen vitosella alkava luku ^^ Jeeejeee !
Muuten tää viikko on ollu yhtä vuoristorataa. Oon varmaa käyny läpi kaikki tunteet mitä ihminen voi ylipäätänsä tuntee. Epätoivoa, iloa, surua, alakuloa, onnellisuutta... vaikka minkälaisia fiiliksiä. Pahimmat päivät oli alkuviikosta, kun vihasin itteeni yli kaiken. Itkin ja itkin ja halusin kuolla. Ja oksensin. Monta kertaa. Hyi ! Myt kyllä sais loppuu tollaset tavat, mut lopettaminen on vaa liian vaikeeta. Ei sais pitää hirveitä paastopäiviä kun sen tietää et elimistö vaatii jossain välis ruuat takas ja viel korkojen kera. Mut oli hyviäki päiviä, ihania hetkiä kavereiden kanssa ja treeneissä ♥
Eli nyt tavoittena syödä suht saman verran joka päivä, syödä hitaasti ja pureskella, kuulostella miltä tuntuu kun vatsa alkaa täyttyy ja lopettaa oksentaminen. Vähän pelottaa, kun loma alkaa ens viikolla ja rutiinit menee pilalle. Apua. Lihon aluks niin varmasti !
P.S Haluun opetella rakastamaan itteäni.
Olen nyt itsekin opetellut syömään. Alkuun pääsin sillä ajatuksella, että en voi yhtään siirtää päätöstä, vaan sen on alettava juuri nyt. Oksentamisessa voi olla sama juttu, ajattelet, että "no vielä tämän kerran, sitten lopetan". Mutta se täytyy lopettaa IHAN HETI. En ymmärrä kylläkään oksentamisen logiikkaa, mielestäni se on niin hirveetä. Jos joskus migreenin yllättäessä oksennuttaa, yritän olla hiljaa makuullaan, ettei vaan tulis ylös. Paastoaminen laihduttamisena on aivan turhaa. Tiedätkin sen. Säännöllinen, terveellinen, kevyt ruoka, siinä se on, eikö niin?
VastaaPoista